Uusimmat blogikirjoitukset

Taavetin tiell√§ ‚Äď kev√§tretki Lappeenrantaan

Kari Myllys ja Marja Meura

Kymenlaakson Sukututkimusseuran perinteinen kevätretki alkoi huonoissa merkeissä, kun retken vetäjä Marja Meura sairastui, eikä päässyt mukaan matkalle. Marjan aikataulu, kohdekuvaukset ja järjestelyt olivat kuitenkin niin hienot, että matkasta muodostui ikimuistettava 18 osallistujalle.

Ukko-Pekan Kotkaniemi

Katse kaakkoon

Kymenlaaksolaiseen sukututkimukseen kohdistuu nyt valtakunnallista painoarvoa, kun Suomi-tietokantaprojekti on panostanut alueen sukututkijoiden tietojen yhtenäistämiseen. Tammikuussa projektin vetäjä Pekka Valta kävi seuramme tilaisuudessa kertomassa projektin tavoitteista ja välineistä, joilla päästään maaliin. Keväällä Anja Hyvösen mittava sukupuu kävi projektin myllytyksessä ja nyt alueen sukututkijoille on asetettu käyttöön referenssitiedot sukututkimuksessa käytettävistä kaakonkulman paikoista ja lähteistä.

Pistooliseppä päätti kevätkauden

Seppo Sippu esitteli uuden kirjansa keskeiset teemat Kymenlaakson Sukututkimusseuran huhtikuun jäsentapaamisessa 10.4. 2018. Otsikolla Pistoolisepän ja kattilaseppien suku
Sippolan Liikkalasta: Seppälä, Ahola, Seppä, Liceen, Licin, Licenius, Niemi Sippu esitteli mainion täyteläisesti suvun ja sen haarojen vaiheita Sippolan ympäristössä, varsinkin erilaisten oikeudenkäyntiasiakirjojen avulla.

Isoisää etsimässä

Vehkalahden sukututkijat ovat saaneet vankat eväät sukututkimustietojensa tallentamiseen ja esittämiseen. Kymäläisillä on mahdollisuus saada tietonsa ensimmäisinä kansalliseen Suomi-sukutietokantaan pienen viilauksen jälkeen, esitti Suomen Sukututkimusseuran asiantuntija Pekka Valta Kotkan kirjastossa pidetyssä luennossaan. Paikalla oli lähes 50 alan harrastajaa ja kiinnostunutta.

Pekka Valta esittelee Sibeliuksen sukupuuta

Suku tutuksi

Marja Meura

Aika monella her√§tys sukututkimukseen tapahtuu surun kautta. Vanhempien kuoltua harmitellaan, ett√§ miksi en kysellyt suvun el√§m√§st√§ ajoissa. N√§in k√§vi minullekin. √Ąitini kuoleman j√§lkeen tajusin kadottaneeni jotain korvaamatonta.
Lapsesta asti olin kuunnellut äidin kertomuksia elämästä kaukana Aunuksessa, olin tallentanut kansatiedettä varten äidin satuja ja lauluja, mutta tarkat tiedot äidin elämän vaiheista ja suvusta olivat jääneet kirjaamatta.

Austerista, muistamisesta, mielestä, kirjoittamisesta, lukemisesta ja paljon muusta

Aino-Maija Lahtinen Mieli ja romaani. Paul Auster mielen kuvaajana (Helsingin Psykoterapiayhdistys ry, 2016)

Kirjallisuudentutkijan koulutuksen saaneena innostuu joskus siitä, mitä aivan toisesta näkökulmasta kirjoihin asennoitunut kirjoittaja saa kirjoista esiin. Kasvatustieteen tohtori Aino-Maija Lahtinen on tehnyt virkistävän ja suorastaan tärkeän kirjan psykoanalyyttisen aparaatin kautta tutkiskellessaan Paul Austeria. Täytyy tunnustaa, että aloitin kirjan hieman epäluuloisena.
 

Sivut

Tilaa syöte Uusimmat blogikirjoitukset