Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

onnellista.jpg

Iitin kirjaston kirjallisuuspiiri valitsi Jean Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi syksyn teemakseen Tuusulanjärven taiteilijayhteisön. Sibeliusten koti Ainola oli yksi Tuusulanjärven ympärille perustetuista taiteilijakodeista ja sen asukkaat osa seudun ainutlaatuista taiteilijayhteisöä. Alle on koottu yhteisöön liittyvää kirjallisuutta, elämäkertoja, näyttelyjulkaisuja, kirjeenvaihtoa ja muuta aineistoa Kyyti-kirjastojen kokoelmista.

Taiteilijaelämää

Ensimmäisenä Tuusulanjärven rannalle muuttivat kirjailija Juhani Aho ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt. Pariskunnan houkuttelemina alueelle rakensivat kotinsa myös taidemaalarit Eero Järnfelt ja Pekka Halonen, runoilija J. H. Erkko sekä Jean ja Aino Sibelius. Perheiden keskenäinen seuraelämä oli vilkasta ja myös heidän ystävänsä vierailivat seudulla pitkiäkin aikoja.

  • Riitta Konttinen: Onnellista asua maalla - Tuusulanjärven taiteilijayhteisö (2013)
  • Juhani Salokannel: Tuusulanjärven taiteilijaelämää (2005)
  • Nousi järvestä hauki. Mutta he söivät sen - Makujen mukana Tuusulanjärven taiteilijakoteihin (2001)
  • Veijo Meri: Tuusulan rantatie (1981)
  • Antti Halonen: Taiteen juhlaa ja arkea - Tuusulan taiteilijasiirtolan värikkäitä vaiheita Kivestä Sibeliukseen (1951)
  • Eino Palola: Runoja, värejä, säveleitä - taiteilijaelämää Tuusulassa (1935)

Tuusulanjärven perheistä kerrotaan myös useissa suomalaisia taiteilijakoteja listaavissa teoksissa:

  • Marja-Liisa Tirkkonen: Suomalaisia kulttuurikoteja (1997)
  • Leena Lindqvist: Taiteilijakoteja (1997)
  • Kai Linnilä: Suomalaisia taiteilijakoteja (1982)

Tolstoilainen ajattelutapa vaikutti vahvasti Tuusulanjärven yksinkertaisuutta ihannoivaan elämäntapaan ja taiteeseen. Teoksessa Maaemon lapset: tolstoilaisuus kulttuurihistoriallisena ilmiönä Suomessa (2010) tarkastellaan tätä vaikutusta mm. Pekka Halosen, Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeltin taiteessa.

ainola.jpglampaanviulu.jpgsoiva.jpgtaiteen.jpg

Ainola

Ainola oli Sibeliusten koti vuodesta 1904 heidän loppuelämänsä ajan. Juhlavuoden kunniaksi Sibeliuksista ja heidän kodistaan on ilmestynyt tänä vuonna erityisen paljon kirjallisuutta.

  • Ainola -  Sibeliusten koti Järvenpäässä (2015)
  • Martti Turtola: Rakastan Sibeliusta ja muita musiikillisia nostoja (2015)
  • Katri Kirkkopelto: Soiva metsä – Jean Sibeliuksen matkassa (2015)
  • Sakari Ylivuori: Sibeliuksen lampaanviulu – tarinoita sävelten takaa (2015)
  • Jenni Kirves: Aino Sibelius – ihmeellinen olento (2015)

Enni Mustosen Lapsenpiika (2014), novellikokoelma Sanasinfonia – novelleja Sibeliuksesta (2015) ja Paula Norosen hulvaton nuortenkirja Supermarsu ja jääräpää Janne (2015) tarjoavat mahdollisuuden kurkistaa säveltäjäperheen elämään kaunokirjallisuuuden keinoin.

Ateneumin näyttelyyn liittyvä juhlateos Sibelius ja taiteen maailma (2014) valottaa Sibeliuksen yhteyksiä kuvataiteisiin.

Ahola

Kahden vahvan taiteilijan, Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin yhteiselo on kiehtonut monia kirjailijoita ja heidät on useissa teoksissa nostettu merkittävien taiteilijaparien joukkoon (Sydän sydämelle - pohjoismaisia taiteilijapareja (2007), Kaija Valkonen: Suurin on rakkaus (1997), Riitta Konttinen: Taiteilijapareja (1991)). Peter von Bagh kuvasi dokumenttielokuvassaan Lastuja - taiteilijasuvun vuosisata suomalaisen taiteen tarinan Juhani Ahon ja hänen läheistensä kautta.

Juhani Aho oli rakastunut myös Vennyn siskoon Tilly Soldaniin, joka asui samassa pihapiirissä heidän yhteisten lastensa kanssa. Tuula Levo on kirjoittanut suhteesta Tillyn näkökulmasta romaanin Neiti Soldan (2001).

Pariskunnasta on toki kirjoitettu paljon myös erikseen.

Venny Soldan-Brofeldt

  • Riitta Konttinen: Boheemielämä - Veny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie (1996)
  • Venny Soldan-Brofeldt: Venny Soldan-Brofeldt ja hänen maailmansa - luonnoksia ja muistelmia (1946)
  • Venny Soldan-Brofeldt: Merimajamme ja me (1930)

Juhani Aho

  • Tarja Lappalainen: Salonkielämää – rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa (2014)
  • Panu Rajala: Naisten mies ja aatteiden – Juhani Ahon elämäntaide (2011)
  • Martti Turtola: Kansalliskirjailija Juhani Aho (2011)
  • Anne Helttunen: Juhani Aho – vastakohtien tasapainoa (2010)
  • Kirjamies Juhani Aho kalamiehenä (2009)
  • Jyrki Nummi: Aika Pariisissa – Juhani Ahon ranskalainen kausi 1889-1890 (2002)
  • Tarja-Liisa Hypen: Kuvassa oikealla Juhani Aho - suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen Aho-kuva 1880-luvulta 1990-luvulle (1999)
  • Antti Juhani Aho: Juhani Aho – elämä ja teokset (1951)

Kirjailija Juhani Ahon tuotantoa on kattavasti saatavilla Kyyti-kirjastoista, mukaan lukien Ahon ja Soldan-Brofeldtin yhdessä tekemä lastenkirja Suomalainen kuvakirja lapsille ja nuorisolle.

sydan.jpgpanu.jpgsalonkielamaa.jpg

Halosenniemi

Taidemaalari Pekka Halosen ja hänen vaimonsa Maija Halosen ateljeekoti valmistui vuonna 1902 Tuusulanjärven rannalle, jossa Halosen on sanottu löytäneen taiteelleen omimman tyylinsä ja henkisen sisällön. Halonen on yksi rakastetuimmista suomalaisen taiteen kultakauden taiteilijoista ja erityisen tunnettu talvisen luonnon kuvauksistaan.

  • Pekka Halonen: Näyttely Pekka Halonen (1865-1933) Atenumin taidemuseossa 7.3.-24.8.2008 (2008)
  • Ville Lukkarinen: Pekka Halonen - pyhä taide (2007)
  • Pekka Halonen - neljä vuodenaikaa (2005)
  • Pekka Halonen sanoin ja kuvin (1990)
  • Antti Halonen: Latu lumessa - Pekka Halosen etsijäntie (1965)
  • Aune Lidström: Pekka Halonen – elämä ja teokset (1957)

Kyyti-kirjastojen kokoelmista löytyy myös muutamia Maija Halosen suomentamia teoksia.

halonen.jpgvaintosi.jpgelisabet.jpg

Suviranta

Toinen alueelle muuttanut kultakauden taidemaalari oli Aino Sibeliuksen veli Eero Järnefelt vaimonsa näyttelijä Saimi Järnefeltin kanssa. Myös Eero Järnefelt maalasi Tuusulassa paljon luontoaiheita. Eero ja Saimi jättivät jälkeensä laajan kirjekokoelman, josta on koottu kaksi tarkkanäköisesti historiaa kommentoivaa teosta (2009 ja 2013).

  • Heikki Malme: Eero Järnefelt taidegraafikkona (2013)
  • Eero Järnefelt & venäläinen realismi (2007)
  • Taiteilijan tiellä : Eero Järnefelt 1863-1937 (2002)
  • Eero Järnefelt 1863-1937 (2001)
  • Eero Järnefelt (1863-1937) : Retretti 25.5.-21.9.1986 (1986)
  • Ludvig Wennervirta: Eero Järnefelt ja hänen aikansa (1950)

Tatu Kokon romaanissa Heinäkuun päivä (2013) matkataan muisteluiden kautta Eero Järnefeltin kesään 1891 ja selvitetään maalaukseen liittyvää arvoitusta. Marjatta Levannon Eero (1994) puolestaan kertoo Järnefeltin päiväkirjojen perusteella ja Julia Vuoren kuvittamana Raatajat rahanalaiset -maalauksen synnystä.

Eeron ja Ainon äiti Elisabeth Järnefelt oli Järnefeltien kouluna tunnetun kirjallisuuspiirin keskushahmo ja auttanut myös Juhani Ahoa löytämään kirjallisen äänensä. Perheen keskeisestä kirjeenvaihdosta on koottu kirja Rakas äitini! : Armas, Eero, Arvid ja Kasper Järnefeltin sekä Aino Sibeliuksen kirjeitä äidilleen Elisabeth Järnefeltille 1879-1928 (2014), joka tarjoaa kiehtovan katsauksen 1800-1900 -lukujen vaihteen suomalaiseen kulttuurielämään.

Aiheet: 

Arviot: 

5
Average: 5 (1 vote)