Mielikirjavinkkejä

Lokakuun kymmenentenä vietetään Aleksis Kiven päivän ja suomalaisen kirjallisuuden päivän lisäksi myös Mielikirjapäivää. Lukemisen teemapäivän kunniaksi Kotkan kaupunginkirjaston työntekijät paljastavat omia mielikirjojaan. Kirjat on ryhmitelty väljästi aiheen mukaan. Nappaa matkaan kiinnostavin kirjavinkki tai lue vaikka kaikki.

Seikkailuja

  

Bea Uusman Naparetki: minun rakkaustarinani on kertomus ruotsalaisen retkikunnan vetypallomatkasta kohti Pohjoisnapaa vuonna 1897. Retkikunnan jäännökset löydettiin Huippuvuorilta 1930. Bea Uusma kiinnostui tapauksesta ja alkoi ratkaista arvoitusta: mitä retkikunnalle oikein tapahtui? Kirja on kertomus sekä retkikunnan vaiheista että Uusman selvitystyöstä. 

Stephen Kingin Uneton yö sijoittuu muistakin Kingin kirjoista tuttuun Derryn kaupunkiin. Vastikään vaimonsa menettänyt Ralph Roberts kärsii unettomuudesta ja alkaa nähdä ihmisiä ympäröiviä auroja sekä salaperäisiä pikku olentoja, joiden kynsissä on ihmisten kohtalo. Ralphilla ja hänen kohtalontoverillaan Lois Chassella on tärkeä tehtävä: torjua kauhea onnettomuus, jolla Sattuma aikoo korjata satoa. 

Peter Bichselin Lastentarinoita on pikkuinen novellikokoelma. Sen tarinat vaikuttavat ensi silmäyksellä - aivan kirjan nimen mukaisesti - lapsille sopivilta. Vaan kun niitä lukee tarkemmin, huomaa, että ne ovat kuitenkin aikuisille lukijoille kirjoitettuja, kuten vaikkapa kokoelman avaava tarina miehestä, joka haluaa todistaa itselleen, että maapallo on pyöreä. 

Aila Nissisen Myyrä Matikaisen malliauto on kertomus Myyrä Matikaisesta, joka ostaa kaveriensa yllytyksestä auton. Ja mihin kaikkiin seikkailuihin tuo päätös ja auto heidät johdattavat.

John Boynen Poika raidallisessa pyjamassa -kirjan päähenkilö on yhdeksänvuotias Bruno. Brunon perhe joutuu muuttamaan 40-luvun alussa Berliinistä Puolaan upseeri-isän työn perässä. Uudessa kodissa Bruno on yksinäinen, kunnes tapaa aidan toisella puolella asuvan pojan. 

Elämää suurempia tarinoita

   

J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta on varmasti maailman tunnetuin fantasiatrilogia. Se on eeppinen kertomus hobitista nimeltä Frodo Reppuli, joka saa odottamatta käsiinsä mahtisormuksen, jonka varassa on koko Keski-Maan kohtalo. 

Margaret Mitchellin klassikkoteos Tuulen viemää on historiallinen romaani Yhdysvaltojen sisällissodan ajoilta. Kirjan päähenkilö Scarlet O'Hara on etelävaltiolainen hemmoteltu kaunotar, jonka elämän historialliset tapahtumat ja karismaattinen Rhett Butler vievät raiteiltaan. Rakkaustarina on tuttu myös Oscar-palkitusta elokuvasta vuodelta 1939.  

Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen on yksi suomalaisista klassikkoromaaneista ja mielikirjakseen sen mainitsi kaksikin työntekijää. Vanhaksi elänyt lääkäri Sinuhe kirjoittaa elämäntarinaansa muistiin alusta alkaen ja lukija pääsee seuraamaan muun muassa Sinuhen matkoja, faaraon hovin juonitteluja ja lääkärin työtä.

Margaret Atwoodin romaani Orjattaresi on noussut jälleen pinnalle tänä vuonna julkaistun tv-sarjan myötä. Kirja kertoo dystooppisesta tulevaisuudesta, jossa uskonnolliset fundamentalistit ovat alistaneet naiset synnytyskoneiksi. "Kirja on karmivasta juonestaan huolimatta nautinnollista luettavaa", suosittelee kirjaston työntekijä.

Metsänhoitaja Peter Wohllebenin kirjoittama kirja Puiden salattu elämä: kasvimaailman kuninkaiden tunteista ja viestinnästä oli vuoden 2014 kirjasensaatio Saksassa. Wohlleben kertoo kirjassaan sekä puihin liittyvistä tieteellisistä havainnoista että omasta suhteestaan puihin ja luontoon. Kirjassa kerrotaan muun muassa, miten puut todella viestivät toisilleen ja miten erilaiset kasvuympäristöt niihin vaikuttavat. Kirjan takakansi lupaa: "Tämän kirjan luettuasi et näe metsää enää samanlaisena." Pitää paikkaansa, sanoi kirjan suosittelija.

Lassi Nummen runokokoelma Matkalla niityn yli sisältää nimensä mukaisesti paljon luontoaiheisia runoja. Kirjassa käsitellään ihmisen pienuutta ja etenkin tuulta siinä on kuvattu vaikuttavasti. 

Ystäviä, kaveriporukoita

 

James A. Michenerin Kohtauspaikka Torremolinos on romaani 70-luvun alun nuorisosta. Eri puolilta maailmaa kotoisin olevat ja erilaisista taustoista tulevat nuoret kohtaavat sattumalta toisensa Etelä-Espanjan Torremolinoksessa ja päätyvät kiertelemään Eurooppaa ja Afrikkaa. 

Charles M. Schulzin klassikkosarjakuva Tenavat ei juuri esittelyjä kaipaa. Jaska Jokusen, Ressun, Tellun ja kumppaneiden elämästä kertova sarjakuva on yksi maailman tunnetuimmista ja lasten maailma itsessään tunnistettavissa. Kuten eräs henkilökunnasta asian tiivisti: "tunnen jonkin sortin hengenheimolaisuutta Jaska Jokusen kanssa". 

S. E. Hintonin Me kolme ja jengi on kuvaus jengielämästä 60-luvun Yhdysvalloissa. Ponyboyn, hänen veljiensä ja kavereidensa elämä suurkaupungin laitapuolella ei ole helppoa. "Tämä muistuttaa aina siitä, että auringonlaskut ovat yhtä kauniita myös siellä kaupungin nurjemmalla kulmalla ja että kenties joku katsoo siellä samaa auringonlaskua kuin sinä" tiivisti kirjan sanoman sen mielikirjakseen maininnut työntekijä.

John Steinbeckin kirjassa Ystävyyden talo pääosassa ovat Danny, hänen ystävänsä ja hänen talonsa. Kirjailijan omien sanojen mukaan Dannyn talo muistuttaa melkoisesti pyöreää pöytää ja Dannyn ystävät sen ritareita. 

Marjatta Kurenniemen Onnelin ja Annelin kootut kertomukset on yhteisnide, jossa on yhteensä neljä kirjaa. Onneli ja Anneli ovat parhaat ystävät, jotka saavat muuttaa ikiomaan taloonsa Ruusukujalle. Eikä heidän elämästään puutu jännitystä, iloa tai yllätyksiä. 

Yllättäviä elämänmuutoksia

  

Lisa Genovan Edelleen Alice on kertomus viisikymppisestä kognitiivisen psykologia professorista, jonka elämässä on kaikki mallillaan, kunnes hajamielisyyttä ei voi enää selittää millään. Alicella todetaan Alzheimerin tauti. Alice itse tuntee pitävänsä elämästään kiinni yhä tiukemmin ja tiukemmin, vaikka ulkopuolisen silmin hän näyttää menettävän otteensa.

Tom Malmquistin Joka hetki olemme yhä elossa on tositapahtumiin perustuva kirja traagisesta ja epätodennäköisestä tapahtumasta. Tom ja Karin odottavat esikoislastaan, kun Karinilla todetaan vakava sairaus. Lapsi syntyy keisarinleikkauksella, mutta Karin menehtyy ja Tomin on jotenkin jatkettava elämää vastasyntyneen kanssa.

Eve Hietamiehen Pasasen pienperheestä kertovaan sarjaan kuuluvat kirjat Yösyöttö, Tarhapäivä ja Hammaskeiju. Sarjan alussa Antti Pasasen elämä muuttuu täysin hänen joutuessaan yksinhuoltajaksi vastasyntyneelle Paavolle. Yksinhuoltajaperheen arki vauvan ehdoilla on odottamatonta, mutta vähä vähältä kaikki järjestyy. Sarja kutkuttaa nauruhermoja ja "kaikki isät ja äidit pystyvät todellakin näihin samaistumaan". 

Claudie Gallayn psykologinen romaani Tyrskyt sijoittuu Normandian uloimpaan niemenkärkeen, La Hagueen. Nainen, joka on kokenut suuren menetyksen, on tullut tutkimaan lintuja ja käsittelemään kokemaansa. Hän kohtaa miehen, joka on tullut etsimään menneisyyttään; selitystä vanhmpien ja pikkuveljen kohtalokkaaseen onnettomuuteen.

Suomi ennen 1960-lukua

  

Ilmari Kiannon Punainen Viiva on kuvaus ensimmäisten eduskuntavaaliemme ajoilta. Korpimökissä asuvat Topi ja Riika Romppainen uskaltautuvat haaveilemaan paremmasta tulevaisuudesta, kun pääsevät ensimmäisen kerran äänestämään. Ehkä punaisella viivalla äänestyslapussa on taikavoimia ja soli-sali-rattien lupaukset paremmasta huomisesta toteutuvat?

Aki Ollikaisen historiallinen romaani Nälkävuosi kuvaa 1800-luvun nälkävuosia. Ääneen pääsevät niin nälkäiset torpparit kuin omantuntonsa kanssa kipuilevat säätyläiset. "Oikea helmi."

Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogia sisältää yhden Suomen tunnetuimmista ja lainatuimmista romaanien alkulauseista: "Alussa olivat suo, kuokka - ja Jussi." Kuuluisan alkulauseen lisäksi trilogiasta löytyy Pentinkulman torpan ja Koskelan perheen tarinaa 1880-luvulta 1950-luvulle. 

Katja Ketun Kätilö on kertomus jatkosodan ajoilta. Se on Villisilmä-kätilön ja natsiupseerin rakkaustarina, mutta myös naisen selviytymistarina sodan keskellä. 

Todellisuuden rajoja venyttäviä teoksia

  

Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys on maagista realismia. Se on sukukronikka kolumbialaisesta Buendíojen suvusta, suvun yksinäisyyteen tuomituista väkevistä persoonallisuuksista Macondossa, viidakon keskellä torkkuvassa kyläpahasessa. 

Eduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira on humoristinen kertomus kuusivuotiaasta Fedjasta, jota kutsutaan Fedja-sedäksi. Fedja-setä päätyy muuttamaan pois kotoaan Matroskin-kissan ja Musti-koiran kanssa Prostokvashino-maalaiskylään. Siellä he hankkivat Mirri-lehmän ja iloisen traktorin, joka toimii ruoalla. 

Ulf Löfgrenin Jussi-kuvakirjasarjaan kuuluvassa kirjassa Jussi keittää soppaa Jussi-jänis päättää keittää mumsibumsisoppaa. Eläinystävät auttavat tuomalla soppaan erilaisia aineksia, muun muassa porkkanaa, perunoita, makkaraa ja pallon. Ihan kaikkia aineksia Jussi ei soppaansa huoli, mutta lopulta maukas soppa valmistuu. 

Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjon alussa kirjakauppias johdattaa kymmenvuotiaan poikansa Unohdettujen kirjojen hautausmaalle. Daniel löytää sieltä kirjan - nimeltään Tuulen varjo - ja alkaa pakkomielteisesti etsiä kirjan kirjoittajaa Julián Caraxia. 

Erikoisia perheitä

   

Karen Joy Fowlerin Olimme ihan suunniltamme kertoo Rosemaryn poikkeuksellisen tarinan. Lapsena Rosemary puhui lakkaamatta ja hänellä oli samanikäinen sisar, Fern, ja isoveli, Lowell. Nyt molemmat sisarukset ovat kadonneet ja Rosemary on opiskelijatyttö, joka ei puhu juuri mitään. Yllättävä yhteydenotto veljeltä auttaa Rosemarya selvittämään, mitä oikein tapahtui.

Astrid Lindgrenin Saariston lapset on kertomus tukholmalaisesta Melkersonin perheestä, joka lähtee kesänviettoon Saltkråkanin saarelle. Kesäkodiksi vuokrattu Nikkarila osoittautuu paljon huonokuntoisemmaksi, kuin perhe on luullut, mutta saari ja sen asukkaat ottavat äidittömän perheen suojelukseensa. 

Etelä-Korealaisen Kyung-shook Shinin Pidä huolta äidistä -romaanissa perheen seitsemänkymppinen äiti katoaa yllättäen väkijoukkoon Soulin metroasemalla. Tapahtumia tarkastellaan useamman perheenjäsenen näkökulmasta, kun he pohtivat suhdettaan kadonneeseen ja sitä, kuinka vähän he tästä lopulta tietävät.

Frances Hodgson Burnettin Pikku prinsessan päähenkilö Saara Crewe on aina elänyt ylellisesti kuin prinsessa. Isä tuo hänet Englantiin sisäoppilaitokseen ja sielläkin Saaraa kohdellaan hyvin, kunnes hänen isänsä kuolee. Saarasta tehdään aputyttö, mutta mielikuvituksen avulla hän tekee kurjuudesta siedettävää, kunnes saa tuntemattoman ystävän, joka alkaa loihtia yllätyksiä. 

Mark Haddonin romaanissa Yöllisen koiran merkillinen tapaus 15-vuotias Christopher löytää naapurin pihalta kuolleen koiran. Hän päättää Sherlock Holmesin hengessä selvittää tämän merkillisen tapauksen ja kirjoittaa aiheesta kirjan. Kirja ei kuitenkaan seuraa ainoastaan Christopherin rikostutkintaa, vaan siihen sekoittuu myös hänen arkielämäänsä: koulua, jossa häntä yritetään opettaa tunnistamaan ihmisten tunteita ja arkea kotona isän kanssa, kun Christopher muun muassa pelaa Miinaharavaa eikä suostu koskettamaan mitään ruskeaa tai keltaista. 

Syyllinen vai syytön?

Johan Bargumin Syyspurjehduksessa kaksi miestä, Olof ja Harald, lähtevät purjehtimaan. Heidän menneisyydessään on monta selvittämätöntä asiaa ja yksi niistä on Elin, nainen joka on ollut kummankin miehen vaimo. Kun syyspurjehdus päättyy, on veneen kyydissä enää vain toinen miehistä. Vaikka kirjassa on myös rikostutkinta, se on kuitenkin romaani ihmiselämän suurista ristiriidoista. 

Peter Høegin Lumen taju käsittelee myös rikostapausta. Kööpenhaminassa asuva jäätiköntutkija, matemaatikko ja purjehtija Smilla Jaspersenin naapuri, 6-vuotias Esajas, putoaa katolta ja kuolee. Smilla tietää, ettei kyseessä ollut onnettomuus ja lähtee etsimään murhaajaa. Rikosjuonen lisäksi Høeg käsittelee kirjassaan myös muun muassa Tanskan ja Grönlannin välisiä suhteita. 

Anders Roslundin ja Börge Hellströmin jännityskirjassa Peto kahden pikkutytön murhaaja karkaa vankilasta. Kun kolmas pikkutyttö löytyy metsästä kuolleena, tytön isä ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja kostaa tyttärensä kuoleman. Oikeudenkäynti herättää kysymyksiä suuressa yleisössä ja tapausta selvittävissä poliiseissa, joiden oikeudentaju on eri mieltä lain kanssa. 

Margaret Atwoodin Nimeltään Grace -kirjan päähenkilö Grace Marks istuu vankilassa elinkautista rangaistusta työnantajansa ja tämän rakastajattaren murhasta. Piikana perheessä toiminut Grace ei muista murhayöstä mitään, mutta väittää olevansa syytön. Englantilainen psykiatri Simon Jordan haluaa selvittää totuuden psykiatrian keinoin ja saa luvan haastatella Gracea, eikä tehtävä ole helppo.

Patrick Süskindin romaanissa Parfyymi ei aina pysytä kaidalla polulla. Kirja alkaa päähenkilönsä Jean-Babtiste Grenouillen syntymästä Pariisissa vuonna 1738. Grenouille itse on täysin hajuton, kun taas hänen hajuaistinsa on tavallista tarkempi. Kasvaessaan Grenouille ymmärtää kutsumuksensa: hänen tehtävänsä on luoda parfyymi, jota kukaan ei voi vastustaa. Parfyymin uuttaakseen Grenouille on valmis tekemään mitä tahansa. 

Aiheet: 

Arviot: 

5
Average: 5 (1 vote)