Besvara kommentar

Verkkokirjastopäivinä Kouvolassa 28.9. ja Pasilassa 7.10. kävi ilmi että Kansalliskirjasto on ostamassa kaikille Suomen kirjastoille niin Kansallisen digitaalisen asiakasliittymän kuin kansallisen yhteisluettelon. KDK mahdollistaa liittymän upottamisen myös omaan verkkopalveluun, jos asian nyt ymmärsin oikein ja yhteisluettelointi mahdollistaa aina vaan laadukkaammat bibliografiset tiedot, joita ei tarvitse luetteloida joka tietokantaan erikseen, vaan vain kerran. Vaatimuksina molempiin edellämainittuihin on, että rajapinnat saadaan avoimiksi. Kansalliskirjasto on jopa neuvotellut erään nimeltämainitsemattoman järjestelmäntoimittajan kanssa siitä, että se ostaisi rajapinnan kaikille Suomen kirjastoille. Huimaa. Nyt ei tarvittaisi oikeastaan mitään muuta kuin joku oikeasti fiksu yritys, joka myisi Suomen kirjastoille toimivan kirjasto-ohjelmiston, jota voisi kuvailla englanninkielisellä termillä flexible ja joka ei joka ei olisi niin tiukasti naitettu johonkin tiettyyn formaattiin tai joka on osta-meidän-järjestelmä-niin-sinun-on-pakko-ostaa-myös-julkaisujärjestelmä tai ainakin jonkin-sortin-systeemi-jolla-saamme-nyhdettyä-sinulta-rahaa (anteeksi ilmaisuni).

HelMet kirjastot hoitaa uudistumisensa niin, että he ostavat erikseen järjestelmän ja julkaisujärjestelmän. Se mitä Axiell tarjoaa Areenassa on molemmat yhdessä. Kyyti.fi on puolestaan uniikki yritys tehdä se itse. Meillä on siis vanha kirjastojärjestelmä takana, josta pystytään käyttämään vain web origoa, siis vanhaa tapaa palvella verkossa. Meillä on julkaisujärjestelmä, Kyyti.fi -sivusto, joka on rakennettu projektissa ja omin voimin. Kyyti.fi:ssä on kuitenkin yksi ehdoton hyvä puoli: se on kymenlaaksolaisten aivan oma juttu ja kun sitä ollaan tehty itse, sitä myös pyritään innolla päivittämään itse. Meillä ei ole verkkopalvelusivuston toimituskuntaa ja varjele meitä joutumasta tilanteeseen, jossa jokin jäykkä ylhäältä määrätty instanssi säätelee, mitä tietoa verkkoon syötetään.  

Jos me saamme tosiaan käyttöömme kansallisen yhteisluettelon ja KDK:n, tarvitsemme siis vielä kirjasto-ohjelmiston, jolla hoitaa kirjastopalvelu paikallisesti siirtyäksemme 2000-luvulle. Kutsuttakoon tätä vaikka kolmanneksi palikaksi. Tuntuu siltä, että Suomessa tähän on tarjolla vain yksi ohjelmisto, joka sekään ei varmaan ole em ”kevyeen” toimintaan varautunut, vaan haluaa myydä koko setin. Valmista palikkaa ei ole vielä olemassakaan, mutta tässä olisi sauma jollekin ohjelmistoyritykselle. Ei se voi olla niin vaikeaa, kirjastojärjestelmän tekeminen, vai voiko?