Perjantaina 19.3. liputetaan

Minna Canthin päivä,  tasa-arvon päivä  19.3.

Minna Canthin päivä 19. maaliskuuta merkittiin kalentereihin liputuspäiväksi vuodesta 2007 alkaen. Sen virallisena nimenä on Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä. Minna Canth (1844 - 1897) on ensimmäinen yksittäinen suomalaisnainen, joka on saanut oman liputuspäivän.
 

Minna Canthin päivä muistuttaa tasa-arvon tärkeydestä. Kirjailija Minna Canthin työ oli arvokasta tasa-arvoisen kansalaisyhteiskunnan syntymiselle Suomessa. Hän nosti esiin naisten ja köyhien aseman, tasa-arvon, raittiusaatteen, uskonnonvapauden, kasvatuksen sekä monia muita yhteiskunnallisia teemoja. Näitä asioita hän käsitteli näytelmissään, novelleissaan sekä sanomalehtiartikkeleissaan.
 

Minna Canth oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen. Hän kirjoitti useisiin eri sanoma- ja aikakauslehtiin. Minnan Canthin lehtikirjoituksia on julkaistu teoksessa Taisteleva Minna: Minna Canthin lehtikirjoituksia ja puheita 1874-1896  (toim. Eila Tuovinen; 1994).
 

Minna Canth on tunnettu varsinkin näytelmistään. Hänen ensimmäinen näytelmänsä Murtovarkaus julkaistiin vuonna 1883. Muita näytelmiä mm. Roinilan talossa (1885), Papin perhe (1891) ja Anna Liisa (1895). Hae Minna Canthin teoksia Kyyti-kirjastoista hakusanalla minna canth.
 

 Minna Canth (tyttönimeltään Ulrika Wilhelmina Johnson) syntyi Tampereella 1844, josta perhe muutti Kuopioon 1853. Minna lähti vuonna 1863 Jyväskylän seminaariin opiskelemaan. Hän meni naimisiin opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa 1865 ja opinnot keskeytyivät. Perheeseen syntyi seitsemän lasta. Aviomies kuoli 1879 ja jo seuraavana vuonna Minna muutti lapsineen Kuopioon, jossa hän otti hoitoonsa isänsä lankakaupan.
 

Lue Minna Canthista: 
 

Kirsti Mäkinen, Minna Canth: taiteilija ja taistelija (2003)
Monisärmäinen Minna Canth (1998)
Greta von Frenckell-Thesleff, Minna Canth (1994)
Reetta Nieminen, Minna Canth: kirjailija ja kauppias (1990)
Raili Mikkanen, Suomalaisia suurnaisia. Selkokirja. (2008)
 

Muuta mielenkiintoista Minnasta:
 

Kristiina Korpela, Muistikuvia Minna Canthin pihalta ja puutarhasta (2007)
Elämässä kiinni. Pieni kokoelma Minna Canthin ja Maria Jotunin ajatuksia (1994)
Raija Pohjolainen, Minna Canthin palveluksessa (1992). Tarkastelee Minna Canthin kauppa-apulaisten ja muun palvelusväen vaikutusta kirjailijan kielenkäyttöön.
Hanna Asp, Minna Canth läheltä nähtynä (1948). Kirjoittajan muistoja ja havaintoja vuosista jotka hän koulutyttönä vietti Minna Canthin perheessä.
Anneli Toijala, Myrskylintu (1994). Nuortenromaani Minna Canthin lapsuudesta Tampereella.
 

Minna Canth netissä: 
 

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon, Kuopion kaupunginkirjaston ja Pohjois-Savon taidetoimikunnan toteuttama Minna Canthin vaiheista ja jälkipolville säilyneestä muistosta kertova www-sivusto: Kirjailija Minna Canth 1844 – 1897  
Kuuntele ja katsele ohjelmia Minna Canthista Ylen Elävästä arkistosta
 

Minna Canth teatterissa:
 

Minna Canthin elämästä kertova Minna-musikaali Kouvolan teatterissa
 

Lue tasa-arvosta:
 

Kiteytettyä tietoa tasa-arvosta 

Laki naisten ja miesten tasa-arvosta
Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu on itsenäinen lainvalvontaviranomainen ja toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Tasa-arvovaltuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä.
 

Tasa-arvo 2000-luvulla.  Poimintoja 2000-luvun tasa-arvoaiheisesta kirjallisuudesta:
 

Friidu: tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet (2008)
Katriina Järvinen, Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa (2007)
Roolien murtajat (2008)
Mies vailla tasa-arvoa (2007)
Talouskasvun hedelmät (2007)
Kaari Utrio, Suomen naisen tie: pirtistä parlamenttiin (2006)
Sirkka Ahonen, Yhteinen koulu : tasa-arvoa vai tasapäisyyttä?: koulutuksellinen tasa-arvo Suomessa Snellmanista tähän päivään (2003)