Kotkan kirjasto 130

Kotkan 130-vuotias kirjasto
 
Sellainenkin käsitys saattaa olla, että kirjastot ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan…
 
Meikäläisen ikäiselle ihmiselle virikkeitä tarjosivat 50-luvulla paitsi kirjastot myös radio, lehdet ja elokuvat. Salaa luettiin vintin lattialla mahallaan maaten Tuntematon sotilas, kuunneltiin Kalle Kustaa Korkit ja Pekka Lipposet, selattiin Kotiliedet, Suomen Kuvalehdet, Seura tai Apu. Naapurin emännän kätköistä kulkeutui Perjantaita ja Nyyrikkiä, joita naiset lukivat ääneen sukkaa kutoessaan. Ja me lapset tietysti salaa. Erityisesti jäi mieleen palsta ”Todellisuus on tarua ihmeellisempää”. Tietysti oli myös Pecos Billit, Villit lännet ja Aku Ankka…
 
Nyt kirjastot tarjoavat lainaksi kirjojen ja musiikin lisäksi elokuvia ja äänikirjoja, jopa tietokonepelejä… Ja kirjastoissa on pelihuoneita, musiikin ja kuvan editointitiloja, langatonta verkkoa ja muuta nettiyhteyttä. Kansalaiset saavat jokaisen kamarin nurkasta tai henkilökohtaisesta vempaimestaan yhteyden kavereihin,   imuroivat musiikkia ja elokuvaa, hoitavat kirjastoasiansa ja niin päin pois. 
 
Kirjastoilla on toki jatkossakin sijansa, mutta ei enää yhtä itsestäänselvästi. Kirjastojen rinnalle on tullut monenmoista muutakin tarjontaa. Aineistot muuttuvat pikkuhiljaa digitaalisiksi, ja niitä voi nauttia tietokoneen kautta niin kirjastossa kuin kotonaankin. Kirjastot siirtyvät myös entistä enemmän verkkoon. Ne resurssit, joita Pohjoismaissa kirjastoille aikoinaan avokätisesti jaettiin: tilat, hyvin koulutettu henkilöstö ja aineistonhankintavarat, ovat hiipuneet. Kuntia on kuitenkin alettu painostaa ja kannustaa huolehtimaan yli satavuotiaista kulttuurilaitoksistaan paremmin. Viimeksi Suomen Kulttuurirahasto ja nyt vuoden alussa opetusministeriö ja eduskunta heilauttivat karttakeppiä. 
 
Opetusministeriö on ollut huolissaan kirjastojen resursseista tietopalvelutehtävän suorittamiseen. Eduskunnan näkemys oli, että kirjastojen henkilökunnalla pitää olla asiakkaita parempi koulutus kansalaisten tietohuoltoon ja internetin käytön opastukseen, joten 45 %;lla henkilökunnasta pitää olla korkeakoulussa suoritettu tutkinto ja vähintään 60 opintopisteen kirjastoalan opinnot. 
 
Koska kirjastotoiminta on lakisääteistä,   eduskunta hyväksyi vuoden alussa henkilökunnan kelpoisuutta koskevan kirjastoasetuksen muutospykälän. Kuuden vuoden siirtymäajalla kuntien pitää saattaa kirjastojensa henkilökunnan laatu ja määrä ministeriön edellyttämälle tasolle. Kotkassa tämä tarkoittaa ensi vaiheessa sitä, että kirjaston henkilökunnan höylääminen ja supistaminen lopetetaan. Toisessa vaiheessa se tarkoittaa sitä, että korkeakoulussa opiskelleiden määrää kirjastossa lisätään.
 
Heleena Lönnroth
 

Kotkan 130-vuotias kirjasto