Yksinkin yhdessä

Istuin lauantaina Akavan Erityisalojen järjestämässä seminaarissa kuuntelemassa mm. aivotutkija Markku T. Hyypän luentoa kulttuurin (työ)ikää pidentävästä vaikutuksesta.

Kun yksi kirja ei riitä

Hyvä kirja on ihana asia, ja vielä parempaa on, jos sille on olemassa jatko-osa. Olen ollut kirjasarjojen ystävä melkein siitä asti, kun olen lukemaan oppinut. Alakoulussa täytin varmasti moneen ystäväkirjaan kohtaan ”paras lukemani kirja” Pieni talo preerialla –sarjan. Ingallsin perhettä seurattiin 1970-luvulla niin televisiosta kuin kirjoista.
 

Back to the basics

Back to the basics

Eilen ja tänään saimme kirjastovierailulle heti aamusta Kausalan koulun ekaluokkalaisten ryhmät. Sain vahvan muistutuksen siitä, kuinka tärkeää ihan perustyö onkaan. Eikä tämä päde ainoastaan aloittaviin kirjastonkäyttäjiin.

Om Tranströmers liv och diktning

Om Tranströmers liv och diktning - Benny Rydin "kielikylvyssä"

Asiakkaamme lähestyi kirjastoa tarjoamalla meille ruotsinkielistä luentoa viime vuoden Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajasta Tomas Tranströmeristä. Miten harvinaista - meille tarjottiin valmista pakettia mielenkiintoisesta ja ajankohtaisesta aiheesta! Sovimme tilaisuudesta vuodenvaihteen tienoilla, mutta aikataulujen sovittaminen siirsi tapahtuman tämän vuoden maaliskuuhun.

Haahtelan matkassa

”Nuori mies saapuu kaupunkiin 17. kesäkuuta kello kolmen maissa iltapäivällä.” Näin alkaa Joel Haahtelan romaani Traumbach (Tammi 2012). Ja jo ensimmäisestä lauseesta lähtien kirja heittää minut omien mielleyhtymieni ja muistojeni joukkoon. Muistan etenkin Marguerite Durasin kirjan Puoli yksitoista kesäiltana ja hämmennyn tästä pysähdyksestä. Eikä tuo alku ole ainoa häivähdys Durasista. Mutta nyt  takaisin Traumbachiin.

Sisällön syndikointi