Espanjalainen vai suomalainen tomaatti? osa 2

Viime perjantaisessa ekotuki-koulutuksessa kyseltiin monia kysymyksiä. Vaihtaako kaikki hehkulamput energiansäästölappuihin nyt heti vai odottaako, että hehkulappu palaa loppuun ja vaihtaa sen sitten energiansäästölamppuun? Entä pitääkö vanhaa energiasyöppöä jääkaappia kunnes se lopullisesti hajoaa vai joutaako energiasyöppö jo nyt jätteeksi ja hankitaan uusi ja energiatehokas tilalle? Pari puuvillaista paitaa, joita pestään tyhjillä koneellisilla vai kymmenen Henkan ja Maukan paitaa ja täydet koneelliset? Kuluttaako vettä huuhdellakseen piimäpurkin vedellä ja lajittelee keräykseen vai jättää pesemättä ja laittaa sekajätteeseen, joka poltetaan Hyötyvoimalalla?
Aina ei ole niin helppo valita sitä vaihtoehtoa, millä maapallo varmiten pelastuisi. Luen Ekovuosi Manhattanilla -nimistä kirjaa, jossa ”päähenkilö” Colin Beavan antaa neuvoksi, että ei ehkä kannatakaan käyttää energiaa sen miettimiseen, millä parhaiten pelastaa maapallon vaan käyttää energian tekemiseen, siis vain tehdä edes toiseksi paras vaihtoehto ympäristön hyväksi. Neuvo on minusta hyvä. Näin tulee ainakin jotain tehtyä. Toisaalta, päässä vaan pyörii kysymyksiä ja niistä ei tahdo millään päästä eroon: Espanjassa kasvatettu ja sieltä saakka Suomeen rahdattu tomaatti vai Suomessa lämmitetyssä ja keinovalaistussa kasvihuoneessa kasvatettu tomaatti? Vai ei ollenkaan talvella tomaatteja? Vai sittenkin itse kasvattamista tomaateita säilöttyjä tomaatteja?